Brasilia

Jaaha, onkin mennyt muutama päivä kun on jaksanu viimeksi päivittää. Poi-kien blogeissa on tärkeimmät jo tullu esille, joten pikainen kertaus vaan. Neljän tunnin lento Santiagosta Sao Pauloon. Olikin melkeen ilta kun päästiin perille. Käytiin syömässä ravintolassa, josta käytetään nimeä 'churrascaria' Brasiliassa. Oli aika erikoinen meininki. Aluksi tuotiin siis pöytään lappu jossa oli kuva lehmästä joka oli jaettu 21 osaan. Sen jälkeen otettiin lautanen ja kierrettiin salaattipöytä läpi, josta löytyi varmaan toistasataa erilaista salaattia, leikkelettä ja lisuketta. Sitten istuttiin pöytään ja sen jälkeen alko kuhina. Erilaista lihaa vartaissa tuli pöytään jatkuvalla syötöllä. Tarjoilija kerto aina mikä numero siitä elukasta tällä kertaa oli kyseessä ja leikkas siivun jos halutti maistaa. Aika paljon tuli syötyä. Hyvää oli. En ois uskonu että yks ja sama elukka voi maistua eri kohtaa ruhoa niin erilaiselta. Eipä ois muutama vuosi sitten uskonu että tämmöseen tulee lähettyä mukaan. Sillon oli meikäläinen nimittäin kasvissyöjä, useamman vuoden vieläpä. Niin, viinat, jälkiruuat ja sensemmoset kuulu hintaan, promoottori sen kylläkin tarjos. Ei ehkä Suomessa menestyis tuommonen paikka, tai sitte pitäis olla vähän kalliimmat hinnat kun täällä se oli jotain 15 euron kieppeillä per nokka.

Seuraavana päivänä keikuli. Ihmettelin yöllä, että mitähän porukkaa siinä kadulla kiljuu ja huutaa koko yön, niin venue olikin kadun toisella puolen ja varmaan viitisenkymmentä fania oli jo jonottamassa parhaille paikoille. Aamulla sitte venuelle ja hyvältä näytti. M7CL, pari siivua jotain en muista mitä sidefilliä per puoli ja niitä Turbosoundin tupla-12" kulmia. Synat kuulosti aika hyvältä niistä, mutta eihän niissä lopulta ääntä piisannu kun oli vaan yks komero per ukko. Ei valittamista. Mikkitelinevalikoima oli vähän hassu, herra artisti halusi sitten käyttää tämmöstä vähän erikoisempaa telinettä laulumikrofoniaan varten. Niin joo ja bändi ei taaskaan tehny soundcheckiä, niin Teknikin treenit, nyt oli tosin joku tyyppi tuuraamassa rummuissa kun Tapsuli skulas skepaa. Ei siitä keikasta sitte oikein hyvä tullu, tai ainaki alko niin tympäseen että päätin juopasta vähän viinaa. Loppu onkin historiaa.

Seuraavana päivänä (aamuna) lento Curitibaan vissiin tunti ja maailman pisimmältä tuntuva automatka kentältä hotellille. Siinä sitten rapulaa ja morkkista ja nukkumista ja syömistä jne. Illalla kun heräs päikkäreiltä, olikin taas tullu flunssa. Kummaa hommaa kun vasta reilu neljä viikkoa ollu reissussa ja nyt jo kolmatta kertaa kipeänä.

Eipä tullu paljon yöllä nukuttua ja aamulla joka ränni tukossa ja väsyneenä työmaalle. PM5D mua siellä jo oottelikin, Adamsonin array PA:na ja sidefilleinä. Keulassa oli myös kyseinen tikitiki, joten istuskeltiin pari tuntia loppu-crew:n voimin kun ooteltiin että herra analogimies pääsee nykytekniikkaan sisälle. Tuli nähtyä myös aika hauska räkki. Pari Behringerin prossaa samassa räkissä Dolby Laken prossun kans. Vähän sama kuin jos ois autotalli ja siellä kaks autoa joista toinen vaikkapa Talbot ja toinen Cadillac. Tuosta toisesta kuvasta en oo ihan varma mitä se esittää. Suihku sen kai pitäis olla, en vaan oikeen ymmärrä mistä veden pitäis tulla ja mitä ihmettä. Ei tsekkiä ja aika kylmiltään tuli mentyä illalla keikalle. Käytiin Tapsosen kans käveleen siinä hotellin nurkilla, mutta ei löydetty miellyttävää ravintolaa joten ravintola nimeltään room service sai toimittaa.

Oli muuten aika erikoinen meininki hotellissa. Vissiin viiden tähden hotelli, siistit huoneet ja kaikkea, mutta minun huoneesta oli unohtunu saippua. Kun en jaksanu shampoolla tai hoitoaineellakaan käsiä pestä, niin soittelin sitten respaan. Muutama puhelu ja noin vartti meni kunnes löyty langanpäähän joku joka tajus sen verran että mulle pitäis tuoda saippua. Ihme meininki. Luulis että löytyy kielitaitosta henkilökuntaa, ja jos ei löydy, niin jollekki alkeiskursseille edes. Kaikkein koomisinta on, kun tyyppi sanoo mulle portugaliksi langan päässä ettei puhu englantia, sanon sille suomeksi että voitko hakea puhelimeen jonku joka puhuu, niin se vaan jää oottamaan sinne jos olisin vaikka oppinu itse puhumaan jotain muuta kuin suomea tai englantia. Jeah, no onneks sain saippuan. Illalla sitten kun tosiaan tilaan huonepalvelusta ruokaa, niin puhelu menee ravintolaan ja sain esitettyä että nyt olis nälkä, niin tyyppi ottaa huoneennumeron ylös ja kiittää. Sen jälkeen luuri kiinni. Aattelin että no joo jospa sieltä joku tulis menun kans kohta. 10 minuuttia ja ovelle koputtaa äijä jolla on tarjotin kädessä. Tarjottimella kaks pulloa vettä. Näytin vatsaa että nälkä ois, ei jano. Kaivoin jostain huonepalvelun menun ja näytin sille sitten listasta että kanakeittoa kiitos. Jonku ajan päästä sitä sitten sai, hyvää oli. Tuo kielitaito on kyllä semmonen juttu ettei näillä reissuilla koskaan lakkaa ihmettelemästä sitä. Ja kun sitä kielitaidotonta porukkaa kuitenki tapaa tuolla kaupungilla, niin sitten semmoset paikat joissa luulis joskus muulloinki ulkomaalaisia pyörivän kuin Sonatan rundeilla, kuten hotellit, lentokentät jne. niin ei helevetti. Sieppaa. Ai niin unohtu että edellisenä päivänähän kun yritin huonepalvelusta ruokaa, niin ei sillonkaan onnistunu. Piti mennä hissillä alakerran ravintolaan ja kertoa siellä toivomus. Tai siis osoittaa menusta se kohta missä luki toivotun ruokalajin nimi. Ja sen jälkeen tavata huoneennumero. Mahan sai kuitenki täyteen.

No joo tänään sitte tänne uus päivä ja uus yritys. Tultiin siis tänne Argentiinaan ja Buenos Airesiin. Pari lentoa ja vähän autoilua, ei paha matka vaikka olikin pirun aikanen herätys. En tienny tästä paikasta etukäteen juuri mitään muuta kuin että Maradona teki kädellä maaleja. Aika iso kaupunki. Kuulemma 20 miljoonaa asukasta. Ja rumia taloja. Ja hieno hotelli. Josta en jaksanu poistua koko päivänä. Täällä puhuttiin englantiakin. Huonepalvelukin toimi. Päivällä tilattu burgeri oli ihan hyvää ja nyt iltapalaksi tilattu kananuudelikeitto kans, vaikka ei siinä kanasta tai nuudeleista ollu tietoakaan. Keitto kuitenki.

Nyt on siis tämä Latinalaisen Amerikan osuus tullu vedettyä Yamahan digitiskeillä, 2 x PM5D, LS9 ja M7CL molemmat yhesti (jokohan lähtis jonku sortin endorsement???). Saa nähä mitä on huomenna. Viikon päästä kotiin. Oon kyllä aivan valmis jo, oikeastaan ollukin jonku aikaa. Nyt ei jaksa kirjotella enempää. Palataan asiaan kun huvittaa ja kiinnostaa.