Vähän lievempää kantaa

No nyt on kyllä pakko vähän ottaa sanoja takasin viimekertasen postauksen jäljiltä. Ei ne kamat nyt niiin paskat ookaan. Onhan se meikäläisen räkki (josta en vieläkään muistanu ottaa kuvia) vähän iso, kömpelö ja painava, mutta toisaalta mulla kulkee koko oma kalusta siinä samassa räkissä. Mukaan lukien siis pakit, teipit, luurit jne. Ja on siihen kaukokaapeliin ja 200 kiloa painavaan FOH-tiskiinki jo melkeen tottunu, tai sitte on vaan antanu vitutukselle periksi.

Nyt on siis takana jo useampi keikka; Trocadero, Philadelphia, PA; Palladium, Worcester, MA; The Chance Theatre, Poughkeepsie, NY. Noista kaks ekaa oli NW-vetoja kolmas oli oma keikka. Kaikki tuttuja paikkoja ennestään. No mitäpä noista sanois. Ei mitään ihmeellistä. Korvamonitoreitten kans ollu vaikeampaa kuin aiemmin. Tänään täällä Montrealissa sen sijaan ei ollu mitään ongelmaa. Alkaa ilmeisesti olla jo ihan pakko hommata joku oikea skanneri tai analysaattori että vähän näkis minkälaista radioliikennettä näissä paikoissa on. Ja pelata sitte sen mukaan.

Huomenna ollaan Torontossa. Sen jälkeen vapaapäivä. Ehin jo pari päivää iloista, että oltais taas mun suosikkikaupungissa Torontossa. Ilo oli ennenaikaista ja bussin keula suuntaakin keikkaa seuraavana yönä rajan yli Clevelandiin. Äkkiseltään en löytäny Clevelandista oikein mitään mielenkiintosta. Se Rock'n'Roll Hall of Famekin oli muutama vuosi sitten mulle aika kova pettymys. Vähän niinkö Hard Rock Cafe mutta isompana ja ilman sitä Cafeta. Eniten ehkä vituttaa, että nyt kun oisin vihdoin uskaltautunu CN-Toweriin, niin ei sitten pääsekään. Oikeastaan tarkemmin ajateltuna vielä enemmän vituttaa että jää uusin Batman IMAXina näkemättä. Sitä on nimittäin kehuttu joka paikassa aivan uskomattomaksi kokemukseksi. Toivottavasti tulee matkan varrella joku paikka vastaan missä tarjoutuis tilaisuus paikata. Kostoksi taidan ryypätä koko päivän. Saatana.

Aika hyvin alkaa mennä jo load-out. Tietysti se on pitkältä kiinni myös talon apukäsistä ja roudausreitin hankaluudesta. Tänään keikan loppumisesta 35 minuuttia kun oli kamat autossa. Ainoa mikä jäi keräämättä, oli kaukokaapeli. Sitä nyt ois muutenki vähän hankala tuolta yleisön jaloista kerätä. Mutta se on äkkiä siitä kerätty ja tönitty autoon sitte kun pääbändi lopettaa.

Nyt tulikin villi idea, että huomenna ehtis melkeen keikan jälkeen kävästä kattoon sen elokuvan. Mutta katotaan vielä, ei enää uskalla olettaa ettei sitten pety.

Vittu, IMAX-teatteri Suomeen! Eikä mitään Heurekan opetusfilmejä vaan ihan oikeita elokuvia! Addressia kehiin.

Yöllä tehtiin uus ennätys rajanylityksessä. Kuus tuntia siihen meni, mutta päästiin yli. Kiertuemanageri Punkki on aika hienosti kyllä selvinny ekasta TM-pestistään. Samoin kitarateknikko Punkki on aika hyvin pärjänny. Kitara on kuulostanu joka ilta paremmalta kuin aikoihin.

Nojoo tulipa tajunnanvirtaa. Nyt keräämään se kaukokaapeli ja pian voiskin mennä jo unten maille. Huonosti tullu nukuttua koko viikko, vaan 3-6 tuntia yössä. Kai se tästä pikkuhiljaa.

Palaillaan.