Mitä nyt taas?

No eipä paljon mitään. Hankalaa on taas miettiä mitä tässä on muutamana viime päivänä tapahtunu. Hetken mietinnän jälkeen päällimmäisenä mieleen tulee vaan ajatus "eipä juuri mitään".

No naputellaan nyt jotain kuitenki. Italiassa oli keikka. Ruoka ihan sairaan hyvää. Sepä ei varsinaisesti ollu yllätys. Jotku on ehkä eri mieltä, mutta minusta italialainen pizza on myös yleensä erinomaisen hyvää. Keikka oli aika rähjäsessä paikassa. Haukuin jo etukäteen mun käyttöön luvatun monitorimikserin, Yamaha M2500. Yllätyin, kun sillä sai niinkin hyvän soundin. Tästä päivästä ei muuta mieleen jäänykään.

Sitte oltiinkin Wienissä. Keikka oli Gasometer-nimisessä ostarikompleksissa. Iso venue. XL3 lavapään työkaluna ja joo... Edelleen meikäläisen listoilla XL250 on kyllä enemmän suosikki. Kävin encore-breikillä hakemassa itelle baaritiskiltä yhen drinkin kun teki mieli. Ainiin ja Kallen kanssa soundcheckin jälkeen shoppailemassa. Iso oli ostari, mutta ei oikeastaan mitään ostettavaa. Tämän päivän osalta muistikuvat on tässä.

Seuraavana päivänä Budapest ja Petöfi Hall. Budapestiin on aina ilo tulla, hyvä meininki ja tyypit ottaa työhommat tosissaan. Jostain syystä oon aina Budapestissa joutunu kovaan humalaan. Tämä kerta ei ollut poikkeus. Muuta en muista.

Sitten uus maa, Slovenia. Nykyään näillä reissuilla harvemmin enää tulee vastaan semmosta maata missä ei ois käyny. Tosin tänä vuonna on tullut jo useita, mutta silti. No joo. Eipä tullu keikkapaikan pihan lisäksi paljon Sloveniaa nähtyä. Venue oli aika pieni ja takahuone viereisen oppilaitoksen pukuhuone, mutta ihan ok. Eipä oo aikasemmin tullukaan Venicellä tehtyä monitoreita. Ihan ok pikkumikseri se on, mutta ei kyllä ihan monitorikäyttöön sovellu, ainakaan tällä tasolla. Tällä rundilla auxien tarve ois mielellään 13, mutta tuossa vempaimessahan niitä on vaan kuus. Noh, olishan siellä ollu vielä masterikanavat ja pari apuryhmääkin mutta päätin mennä helpomman kautta. Hieman nimittäin edellinen yö vielä paino. Aika monella näytti olevan kamera yleisössä. Muutenki varsin länsimaalainen meininki oli, että sikäli Slovenia tuntu ihan mielenkiintoselta. Kaupunki oli siis Maribor. Tämä kaikki tapahtu eilen, enkä siitäkään tämän enempää muista.

Tänään ollaan Münchenissä. Venuen nimi on Backstage, ja luultiin että tuttu paikka. Mutta olikin muuttanu toiseen paikkaan ja ollaan nyt siis täällä uudessa paikassa. Puitteet tavallaan hyvät mutta ei kuitenkaan ihan loistava. En tajua miks pitää aina etupäässä olla hienot mikserit ja laitteet, ja monitoripäässä on sitte joku lapsellinen DDA. Tänäänkin työparini Ahti sai käyttää H3000:a kun itelläni oli joku DDA:n monitoripöytä. Ominaisuudet sinänsä ok, mutta nappulat aivan liian lähekkäin toisia ja soundi oli huonompi kuin Italian Yamaha M2500:ssa. Auxeissa tasot säädellään ekan puolikkaan kierroksen aikana, sen jälkeen toinen puolikas kierros on kokonaisuudessaan ehkä parin dB:n verran. Gainissa sama, mutta toisinpäin. Ensin tulee liian voimakas signaali ja kun lyöt -20 dB padin päälle niin saat rauhassa vääntää gainin sinne kello kolmeen että tapahtuu yhtään mitään. Ehkä huonoin pöytä mitä on tällä kiertueella tullu vastaan. Jopa eilinen Venice soveltu minun tarpeisiin paremmin. Vaikka pitikin vetää kaikki korvamonitorit monona ja tänään oli jopa stereoauxejakin pöydässä 6. No, eipä sillä väliä jos pöytä vaan kuulostaa niin huonolta ettei huvita.


Antti askarteli Suomi-aiheisen kakun illaksi. Saa nähä mitä seuraa. Huomenna vapaapäivä jossain keskellä ei mitään taas.

Oikeasti tämä muistamattomuus johtuu vaan siitä että täällä ei tapahdu mitään. Eli sama kaava joka päivä. Herätään, tehään töitä, syödään, ootellaan, tehään taas töitä, käydään suihkussa ja mennään nukkumaan. Eipä siinä paljon mainitsemisen arvoista ehi tapahtua. Onhan se vähän itestäkin kiinni. Mitähän sitä elämältään oikein haluaa. No, töihinhän tänne on lähetty. Kiertuemanageria lainatakseni "this is no holiday". Niinpä.

Jatkuu ensi kerralla.

Ciao bella! Pezzo di merda, mamma mia!

Jeah eli Italiassa ollaan. Madridin jälkeen tie vei Bilbaoon. Täytyy sanoa, että eipä oo paljo Bilbaota tullu nähtyä vaikka oisko ollu ainaki kolmas tai neljäs kerta kun siellä oon käyny. Tälläkin kertaa aika kului venuella. Ei oltu ihan pelipaikoilla, joten vaikka ois ollu aikaakin niin tuskimpa olis tullu lähettyä mihinkään. Ihan siisti baari oli kuitenki ja ruokakin oli hyvää, eipä tuosta lastenlapsille paljo muuta kerrottavaa jääny.

Yöllä huitastiin taas Ranskaan Toulouseen. Le Bikini oli paikan nimi ja oli semmonen käsitys että täälä ois oltu aiemminki, mutta vanha Bikini oliki kai räjähtäny(?) ja tämmönen uus hieno venue laitettu tilalle. Oli kyllä siisti paikka. Kamat oli ihan hyvät ja fasiliteetit vimosen päälle. Bäkkäreitäkin oli aika monta. Meidän crew sai kaks huonetta ja produktion toimisto vielä kaupan päälle, kyllä kelpas. Keikasta nyt ei paljon jääny mieleen. Piiiitkästä aikaa tuli vetastua tuommosella Ramsan tiskillä, mittaroinnin puutteesta kärsi aika paljon mutta soundi oli ihan ok. Alkaa kohta mielipide muuttua Ranskan suhteen. Nimittäin ruokakin oli pääasiassa aika hyvää. Aamupalalla ei ollu kovin nälkä, mutta tarjolla oli noin 10 eri sorttia juustoa niin tekasin itelle tämmösen juustolautasen. Maistui! Suomessa kaikki hyvät ja erikoisemmat juustot on niin pirun kalliita, että täytyy matkoilla aina vetää koko rahan edestä. Päivälliseksi oli jotain tosi laihaa hernekeittoa ja ankkaa punaviinin kera. Ei huono ollenkaan. Jäätelöt ja espressot päälle niin voi jumankekka.

Joo tosiaan tuo oli kyllä niin vimosen päälle mietitty venue ranskalaisuus alleviivattuna, eli verrattuna kaikkiin muihin Ranskan paikkoihin missä oon käyny, että huh huh. Ehkä tuosta maasta vois kohta oppia jo pitämään. Luulenpa, että kyse on kuitenki enemmän paikan sijainnista. Nizza ja Cannes on kans ihan hienoja paikkoja, eikä niissä mitenkään oo tympässy, mutta Pariisi on kyllä yleensä aina ollu negatiivinen kokemus. En muista oonko maininnu, mutta Myytinmurtajiin pitäis ottaa yhteyttä 1) myytti ranskalaisista kaunottarista, 2) myytti ranskalaisesta "hyvästä" ruuasta. No nythän on pari kertaa tosiaan tuo ranskalainen ruokakin todettu jo suht kelvolliseksi, mutta yleensä se on silkkaa paskaa. Ja niinpä niin, bussiin kannetut yöpatongit olikin sitä itseään - lähes kelvollisia mutta pilattu jollain oksettavan makuisella majoneesityyppisellä ratkaisulla. Tai sitte jollain ällöttävällä lihalla. Eikö osata tehdä perus juustopatonkia tai jotain. No ehkä ei. Anyway, hyvä venue ja aika kiva päivä vaikka keikasta ei tosiaan paljoa muistakaan. Kiitos ja hei.

No sitten taas ajeltiin yö ja melkeen koko seuraava päiväkin eli vapaa/matkustuspäivä. Ajeltiin suoraan seuraavan keikan paikkakunnalle, eli Italiaan Piacenzaan. Hotellilla oltiin joskus kahen jäljestä ja siinä sitten huoneet ja netit auki, sen jälkeen keskustaan pöllöileen. Kauhea nälkä oli, mutta siestahan se, joten ravintolat jne kiinni. Jossain vaiheessa löyty joku kahvilantapainen josta saatiin aidot italialaiset mikrossa lämmitetyt pastat. Ihan hyvää kun oli hirveä nälkä ja eipä ollu kallis.

Valomiehemme Antti esitteli italian kielen taitojaan ja tilasi itelleen vain kahvin. Tai "latte" se vissiin on noissa trendipiireissä. Ja "grande" tarkottaa isoa. Eli iso maitokahvi lämmitetyllä maidolla. Saatiinpa tällekin päivällä nauraa, kun ei nyt Antin kielitaito ihan lähteny tässä paikassa. Pöytään kannettiin iso lasi kylmää maitoa. Pienen espresson sentään sai kun pyysi vielä uudestaan kahvia. Kahvit vaan sinne sekaan ja juoma kurkkuun. Hyvinhän se meni. Ens kerralla ehkä vielä paremmin.

Ja mitäs muuta. Niin! Koko päivän teki mieli hyvää italialaista ruokaa. Jotain salaattia, tomaattia, mozzarellaa ehkä.. Ja tietysti spagettia. Ei löydetty oikein mistään, joten ostettiin huonot pitsat mukaan evääksi ja palattiin takas hotellille. Eipä aikaakaan kun alko hiukomaan ja lähin hotellin aulasta ettimään ravintolaa. Ei ollu hotellilla, mutta neuvoivat parin sadan metrin päähän valtatien varrelle (niin meidän hotelli oli siis jossain aika syrjässä). Pihalla oli parikymmentä rekkaa parkissa ja sisällä rekkojen kuskit sekä lähes koko meidän porukka. Ei ollu mikään perus ravintola, mutta Jörgin ja Larryn pienellä opastuksella saatiin pirun hyvät ruuat ja viinit. Just semmosta ruokaa mitä oli tehny koko päivän mieli! Eikä ollu kallista, 12 euroa per nassu sisältää kaks ruokalajia ja litran viiniä ja kokikset.

Eli päivä pulkassa. Huomenna keikka täällä ja sitten neljä keikkaa jossain.. En muista enää missä. Kerron varmaan ens kerralla. Ohessa vielä kuva Vitullin vaatekaupasta.

Ajan kulkua

Ja on vaan menny muutama päivä niin ettei oo ees huomannu. Yks päivä ajattelin, että aika jännää kun vasta oltiin Norjassa ja nyt jo Espanjassa, ja välissäkin on ollu päiviä. Ilmasto on hieman eri kuin pari päivää sitten.

Hampurin välipäivän jälkeen kävästiin Hollannissa, Utrechtissa. Oli ihan place to be. Keikka oli ihan ok venuella, jossa oli melko pieni lava. Eipä siitä mitään erikoista jääny mieleen. Roudaus oli vaan vähän tyly, kun rekalla ei saanu ajaa kaupungin keskustaan. Suoritettiin siis crossload muutaman kilometrin päästä. Siinä sai mersu sprintter kyytiä kun lastattiin melkeen kaikki kamat autoon. Kaks reissua se vaati että kaikki rojut saatiin paikalle. Ja hieman venähti päivä, luonnollisesti.

Seuraavana päivänä myöskin ah niin ihana roudaus. Oltiin Pariisissa Elysee Montmartressa. Oon kai tässä blogissa ennen jo tilittänytkin aiheesta, joten kuitataan tällä kertaa vain parilla kuvalla. Keikka sinänsä oli varsin mainio. Midaksen Sienalla vetelin ja.. no, onhan se semmonen kompromissi. Mikäs siinä, ei se kuitenkaan ihan paska pöytä oo, on niitä nimittäin huonompiakin vastaan tullu. Varsin positiivista, kun on tuo oma räkki täynnä prosessointia. Samaan rahaan sai vähän enemmänki rojua niin mikäpä siinä, kyllä mie keksin käyttöä. Enkä vieläkään muistanu ottaa kuvaa siitä, no jossain vaiheessa.

Sitten oltiinkin vapaalla jossain Gironan lähellä hotellissa Espanjassa. Päivä meni -öh- lepäillessä.

Siitä jatkuu matka Barcelonaan. Tälläkään kertaa en tullut ryöstetyksi. Keikka oli hyvä, ja ekaa kertaa tällä rundilla pääsi vetään kunnon kamoilla. Razzmatazz 1 on hyvä venue, vaikka bäkkärit ja suihkut onkin aika huonot. Kävästiin Tapsan kans kävelyllä kun jäi pari tuntia luppoaikaa. Yritettiin löytää meren rannalle, mutta eksyttiinki johonki puistoon. Sekin oli ihan hieno paikka, kiva oli välillä kävästä vähän tuulettumassa ettei koko päivä mene vaan kellarissa lymyillessä.

Tänään ollaan Madridissa. La Riviera ja tilaratkaisultaan heikohko lava. M7CL:llä miksaillaan monitoreita, ja soundcheck tehtiinkin jo Huskvarnassa. Eli tikulta vaan ja hyvä meininki. Aiemmilla kerroilla mulla on aina ollu hankaluuksia löytää ilmatilasta vapaata kaistaa langattomille, mutta nyt löyty jotenki ihmeen helposti. Vaikka pakko se vahvistin on hommata noille korvamonitoreille jossain vaiheessa. Helpottuu elämä.

Melkosta haipakkaa mahtaa mennä loppureissu. Jäljellä tämän jälkeen siis 15 päivää ja 12 keikkaa. Ja bussissa on kylmä nukkua. Muilla tuntuu asiat olevan hyvin, mulla on varmaan jostain syystä kylmempi punkka kun peiton alla tarkenee mutta naamaa palelee. Täytyy vetää sukkahousut päähän jos ne lämmittäis.

Vapaapäivän viettoa Hampurissa

Tuli just mieleen että vois pari riviä tännekin kirjotella. Samalla tuli mieleen, etten oo ottanu yhtään kuvaa vielä koko reissulla. Laiskuutta kai.

No on tässä ollu vähän kiirettäkin. Pitkiä on päivät kun hommiin on alettu aamupäivällä aina samantien kun ollaan saavuttu. Siinä on aika menny touhutessa ja sitten onkin yhtäkkiä ollu jo keikka. Ja keikan jälkeen purku. Sitte onkin suihkun kautta tullu jo uni. Ehkäpä se tästä vähän rauhottuu kun alkaa hommat rutinoitumaan. Huonoja selityksiä kuvien puuttumisesta...

No mitäs tässä onkaan tapahtunu. Oslo oli ihan kiva, ihmisiä riitti ja suht kelpo keikkakin. Tukholmassa oltiin Gröna Lundin alueella Tyrol-nimisessä paikassa. En oo aiemmin käynykään. Tukholmasta tuntuu löytyvät useampi 1000-3000 vetävä keikkapaikka, kun oon ollu ainaki neljässä tai viidessä eri paikassa siellä keikalla. Mitähän Helsingissä, Tavastia ja Nosturi. No ok, ehkä Kultsan, Kaapelitehtaan ja Jäähallinki voi laskea mukaan, mutta eri asia silti. Kiva venue oli ja hyvä meininki, mutta se mikä mulla jäi eilisestä mieleen oli vastaantullu mikseri. Soundcraftin Vi6 tai joku sinnepäin. Digidigi, mutta olipa hyvä pöytä! Aiemmin oon nähny vastaavan vain Dallasissa kun Pietsu miksas Bodomeja. Täällä oli sekä etu- että monitoripäässä samanlaiset. Ahtikin tykkäsi, niin paljon kun Ahti vaan voi digimiksereistä tykätä (eli ei kovin paljon mutta vähän kuitenki). Ite olin aivan myyty, ja soundi oli varsinki korvamonitorimiesten kohdalla loistava. JBL:n array-kulmat ei ihan tehny oikeutta. Mikähän siinäki on, että JBL:n kamat harvoin on niin hyviä kuin monet niitä pitää. Samoin kuin L'Acoustic. Molemmilla toki hyviä vehkeitä löytyy, mutta niinpä löytyy kyllä varsin huonoja. Tai sitte en vaan osaa, joka sekin on mahdollista, jopa todennäköistä.

Yö matkattiin Hampuriin, ja hotellille saavuttiin päivällä kolmen maissa. Olipa kiva kun ei ollu krapulaa ja jakso lähteä pyörähtään vähän kaupungillakin. Hotellihuoneessa tulin taas todenneeksi Applen ylivoiman Microsoftiin nähden. Hotellien riisto noitten nettipalveluitten hinnassa Euroopassa on ihan naurettavaa, ja se pitäis jollain direktiivillä kieltää. Tässäkin huoneessa ainoastaan langallinen netti, á 15 euroa. Löin piuhan omaan koneeseen kiinni, ja jaoin yhteyden langattomasti. Nyt jo neljä meistä käyttää nettiä samalla hinnalla. Ei varmaan kovin laillista, mutta mitä väliä! Saa nähdä tuleeko Gestapo perään.

Yöllä siirrytään Hollantiin, Utrechtiin. Ei mitään muistikuvia onko siellä oltu ennen. Sitten jatkuu Pariisin Elysee Montmartella, jossa maailman tympein roudaus. Palailen asiaan aikanaan. Ja yritän ens kerraksi hommata jotain kuviakin.

Euroopassa taas

Jou vaan itse kullekin säädylle. Sontiaiset lähti Euroopan kiertueelle, minä mukana. Homma starttasi toissapäivänä lennolla Kööpenhaminaan, josta matka jatkui bussilla Huskvarnaan Ruotsiin. Eka keikka siellä ja olipas vaan pitkä työpäivä. Kiertueen eka keikka, ja kun oli omaa rojua aika paljon mukana, niin meneehän sitä aikaa. Keikka oli kuitenki lopulta omalta kannalta yks parhaista mitä on näitten kanssa tullu tehtyä. Ehkä sitä kohta alkaa oppimaan jotain. Eli seuraavaa epäonnistumista nöyränä odotellessa...

Talon miksereillä mennään, mutta omat mikit, piuhat, lavahaut, telineet... Mulla on myös oma räkki jossa on vähän kaikenlaista mukavaa. Aika siis kuluu varsin rattoisasti töiden parissa. Varsinainen stage managerin pestikin kulkeutu nyt sitte vihdoin mulle, eipä nyt iso homma oo paitsi että vähän täytyy päivystää. Lämppäribändejä kulkee tällä reissulla kaksi. Toinen on Pagan's Mind Norjasta, toinen Vanishing Point Australiasta. Vuokrattiin lämppäribändeille M7CL että saadaan vetää ite talon pöydillä ilman että tarvii jakaa kanavia. Varsin solidaarista hommaa siis?

Tänään Rockefellerissä Oslossa. Pagan's Mind kuvaa täällä jonku dvd:n, ja meidän piti kerätä oikeastaan koko backline rumpuja myöten pois lavalta. Saa nähdä tuleeko vaihdon aikana jotain ongelmia.

Eipä tässä oikeastaan nyt muuta asiaa ole. Vielä pitäis jaksaa muutama tunti ennenkuin pääsee nukkumaan. Saattaa uni maistua.